Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri

Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus muodostavat oppiaineen, jossa on kaksi linjaa. Koulutus tarjoaa tietoja ja taitoja, joita esimerkiksi suomen kielen opettajat, toimittajat, tiedottajat ja kielentutkijat tarvitsevat. Opiskelu vahvistaa ymmärrystä suomen ja muiden suomalais-ugrilaisten kielten rakenteesta ja kehityksestä, merkityksen muodostumisesta, vuorovaikutuksen periaatteista ja vaihtelusta, teksteistä ja tekstinhuollosta sekä kielen oppimisesta äidinkielenä ja toisena kielenä. Tavoitteena on oppia soveltamaan näitä tietoja, seuraamaan oman alan kehitystä ja päivittämään osaamistaan työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Vaikka useimmille kyse on äidinkielen opiskelusta, opinnot kannustavat kansainvälisyyteen ja valmentavat toimimiseen monikielisessä ympäristössä.

Tavoitteet

Suomen kielen linjan ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjan perusopinnot ovat yhteiset kaikille oppiaineen opiskelijoille. Perusopintojen kursseilla käsitellään suomen kieliopin kysymyksiä ja erilaisten tekstien ominaisuuksia sekä tutustutaan suomen sukukieliin ja monikieliseen Suomeen. Useimmilla kursseilla opetus koostuu luennoista ja harjoituksista, joissa tietoja opetellaan soveltamaan. Opinnot johdattavat kielitieteellisen tarkastelun periaatteisiin ja konkreettisten analyysitaitojen kehittymiseen. Jo perusopinnoissa harjoitellaan työelämässä tarvittavia viestintätaitoja ja teknologian käyttöä.

Aineopinnoissa syvennetään perusopinnoissa hankittuja tietoja. Suomen kielen linjalla perehdytään merkityksen muodostumiseen kielessä ja vuorovaikutuksessa, kielen alueelliseen, sosiaaliseen ja tilanteiseen vaihteluun, kielen kehitykseen, kielen tekstuaalisiin ominaisuuksiin ja kielen rakenteeseen muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien näkökulmasta. Kursseilla käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä, jotka kehittävät mm. verkkotyöskentely-, projektinhallinta- ja viestintätaitoja. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla luodaan kokonaiskuvaa suomalais-ugrilaisesta kielikunnasta ja suomen kielen asemasta siinä. Opinnoissa perehdytään suomen sukukielten rakenteeseen ja historiaan sekä niiden tutkimukseen. Kieliopinnot ovat yleensä teoreettisia, joskin unkaria ja eräitä muitakin etäsukukieliä opiskellaan myös käytännön kielitaitoa silmällä pitäen.

Maisteriopinnoissa opiskelijat valitsevat joko kieliasiantuntijuuden tai kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelman. Tutkinto-ohjelmien opinnoissa suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus on erikoistumiskieli, ja suurin osa tutkinto-ohjelman opinnoista on tämän erikoistumiskielen syventäviä opintoja. Molempien tutkinto-ohjelmien opinnot perehdyttävät kielen teoreettisen tarkastelun periaatteisiin. Pääpaino opinnoissa on itsenäisessä työskentelyssä ja oman tieteellisen tutkimuksen kirjoittamisessa. Kaikki opiskelijat saavat harjoittelussa tuntumaa omalla alalla työskentelyyn.

Oppiaineessa voi opiskella sivuaineina myös Viron kieltä ja kulttuuria ja Unkarin kieltä ja kulttuuria.

Koulutuksen asiasanat: äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, suomen kielen opettaja, suomi toisena kielenä -opettaja, kouluttaja, toimittaja, tutkija, tiedottaja, viestintä, kustannusala, koulutus, hallinto

Lähde: Opintopolku