Fysiikka (fyysikko tai fysiikan aineenopettaja)

Fyysikoista noin kolmasosa työskentelee yrityksissä ja teollisuudessa tai valtion ja kuntien asiantuntijatehtävissä, kolmasosa opettajina lukioissa ja yläkouluissa, ja kolmasosa tutkijoina väitöskirjaopinnoissa ja tieteellisellä uralla. Fyysikot työllistyvät hyvin, sillä teknistyvä yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän fysiikan asiantuntemusta ja fyysikoiden monipuolista osaamista.

Kandidaattivaiheessa opiskelet mekaniikkaa, sähkö- ja lämpöoppia, modernia fysiikkaa, kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa sekä fysiikan kokeellisia ja laskennallisia menetelmiä. Opiskelet fysiikan rinnalla matematiikkaa, muita luonnontieteitä sekä vapaavalintaisesti muiden tiedekuntien opintokokonaisuuksia, kuten taloustieteitä. 

Maisterivaiheessa voit syventyä ydin- ja hiukkasfysiikkaan, kosmologiaan, nanotieteisiin ja materiaalifysiikkaan, teollisuusfysiikkaan tai mittaus- ja laitetekniikkaan. Syventyminen voi olla joko teoreettista tai kokeellista, perusluonteista tai soveltavaa. Lopputyö eli pro gradu -tutkielma tehdään laitoksen tutkimusryhmässä tai yliopiston ulkopuolella, teollisuudessa tai yrityksessä.

Fysiikan opiskelu on monipuolista ja hyvin oppijalähtöistä: opiskelet osallistumalla pienryhmä- ja tiimityöskentelyyn, ratkomalla ongelmia kynällä, paperilla ja tietokoneella, suunnittelemalla ja toteuttamalla mittauksia laboratorioissa ja toteuttamalla pieniä projekteja. Fysiikan opiskelijana pääset jo varhaisessa vaiheessa mukaan innostavaan tiedeyhteisöön ja osalliseksi fysiikan laitoksen yhteisöllistä toimintakulttuuria. Osan opinnoista voit hyvin suorittaa myös ulkomailla.