Historia tieteenä tarkastelee menneisyyden ja nykyajan tapahtumia sekä nykyajan riippuvuutta menneisyydestä. Historian asiantuntijat pyrkivät tätä kautta ymmärtämään omaamme ja muita kulttuureja sekä etsimään tapahtumien välisiä yhteyksiä. Historiaa ei siis opiskella vain menneisyyden vaan tulevaisuuden vuoksi.

Historia tieteenä tarkastelee menneisyyden ja nykyajan tapahtumia sekä nykyajan riippuvuutta menneisyydestä. Tätä kautta historia pyrkii ymmärtämään omaamme ja muita kulttuureja sekä etsimään tapahtumien välisiä yhteyksiä. Historiaa ei siis opiskella vain menneisyyden vaan tulevaisuuden vuoksi. Historiatieteiden pääaineita ovat Suomen historia, Skandinavian historia, yleinen historia, kulttuurihistoria, aate- ja oppihistoria sekä taloushistoria. Oppiainevalikoima vaihtelee yliopistoittain. Tutkimusmenetelmät ja -materiaalit sekä näkökulma ovat historian tutkimukselle ominaiset mutta tutkittavat tapahtumat usein aivan viimeaikaisia.

Missä historiaa voi opiskella?

Historian opiskelija voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto, tai filosofian maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa ja maisterin tutkinnon viidessä vuodessa. Osa historian opiskelijoista jatkaa maisterin tutkinnon suoritettuaan opintojaan suorittaakseen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, jotka ovat tieteellisiä jatkotutkintoja.

Historiaa vois Suomessa opiskella yliopistotasolla Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Oppiainevalikoima vaihtelee yliopistoittain, ja jokaisessa yliopistossa on omanlaisensa pääsykoe. Historian opetus jakautuu useiksi eri oppiaineiksi, joita ovat Suomen historia, Suomen ja Skandinavian historia, yleinen historia, aate- ja oppihistoria sekä kulttuurihistoria.

Opiskelu yliopistossa ja korkeakoulussa

Historian opinnot ovat luonteeltaan paitsi yleissivistäviä, myös tutkimustyöhön valmistavia. Opiskelu on melko valinnaista ja vaatii paljon oma-aloitteisuutta. Historian opintojen suorituskeinot ovat erittäin monipuoliset ja opiskelijan lukujärjestyksen täyttävät luennot, kirjatenttipaketit, retket ja tutkielmat. Historian opiskelija joutuu lukemaan paljon, joten suunnitelmallisuus ja itsekuri ovat tärkeitä opiskelijan ominaisuuksia. Perinteisten opetusmuotojen lisäksi opiskelijat osallistuvat harjoitus- ja tutkimusryhmätyöskentelyyn, seminaareihin sekä ekskursioihin. Historian opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan virtuaalisesti.

Historian alalla opiskelija voi lisäksi suorittaa arkistoalan koulutuksen, joka valmistaa arkistonhoitajan ammattiin. Myös museologian opinnot valmentavat ammattitehtäviin. Historian opettajiksi kouluttautuvat opiskelevat historian ohella jotain toista opetettavaa ainetta ja suorittavat opettajan pedagogiset opinnot kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Poliittinen historia sekä talous- ja sosiaalihistoria

Poliittista historiaa tai talous- ja sosiaalihistoriaa pääaineena opiskeleva voi valmistua joko valtiotieteiden kandidaatiksi kolmessa vuodessa tai valtiotieden maisteriksi viidessä vuodessa. Poliittista historiaa opiskeleva tutustuu muun muassa valtioiden, poliittisten aatteiden ja puolueiden historiaan. Talous- ja sosiaalihistoriassa voi keskittyä esimerkiksi teollistumisen, ympäristön tai arkielämän historiaan. Poliittista sekä talous- ja sosiaalihistoriaa voi Suomessa opiskella Helsingin ja Turun yliopistoissa.

Ulkomaille?

Historian opiskelu tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös ulkomailla opiskeluun. Opiskelijavaihto-ohjelmaan osallistuminen on helpoin ja suosituin tapa lähteä määräaikaisesti ulkomaille. Suomalaiset oppilaitokset osallistuvatkin moniin erilaisiin vaihto-ohjelmiin, joiden lisäksi niillä saattaa olla omia vaihtosopimuksia. Voit myös halutettasi hankkia vaihto-opiskelupaikkasi itse. Jos olet kiinnostunut suorittamaan koko historiankoulutuksen ulkomailla, ota siinä tapauksessa suoraan yhteyttä kiinnostuksesi kohteena olevaan kouluun.

Työelämässä

Historiaa opiskelleet päätyvät työelämässä tavallisesti opettajiksi, tutkijoiksi, arkisto- tai museoalan tehtäviin sekä erilaisiin tiedotuksen, julkisen hallinnon ja yhä useammin teollisuuden tai kaupan asiantuntijatehtäviin. Opintoaikaiset suuntautumisvalinnat, aikaisempi työkokemus ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet vaikuttavat historianopiskelijan tulevaan sijoittumiseen työelämässä.

Historiatieteilijä voi työskennellä esim. toimittajana tiedotusvälineissä, virkamiehenä ministeriössä, yrityshistorioiden kirjoittajana tai kansainvälisissä tehtävissä. Sisällyttämällä opintoihin yleistä tai Suomen historiaa sekä kaikille opettajille yhteiset pedagogiset opinnot voi ryhtyä peruskoulun tai lukion opettajaksi.

Onnea historian opintoihisi!

Vertaile koulutuksia