Yliopisto-opinnot ulkomailla
Yhä useampi yliopisto-opiskelija on kiinnostunut suorittamaan koko tutkinnon tai sen osia ulkomailla ja suomalaisia onkin lähtenyt viime vuosina ulkomaisiin korkeakouluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuosina 2015-2016 ulkomailla opiskeli lähes 8000 suomalaista opiskelijaa.
Vaihto-opiskelu
Suomalaisilla yliopistoilla on yhteistyöyliopistoja ympäri maailmaa, joihin on mahdollista lähteä vaihtoon muutaman kuukauden pituisista vaihto-ohjelmista vaihdellen aina vuoden kestäviin opiskelijavaihtoihin. Monia yliopistotutkintoja suorittaessa opiskelijoita kannustetaankin lähtemään vaihtoon. Euroopan unioni tukee korkeakouluista vaihtoon lähteviä opiskelijoita Erasmus-apurahalla ja lisäksi useilla korkeakouluilla on omia stipendejä vaihtoonlähtijöille.
Koko tutkinto ulkomailla
Monet suomalaiset lähtevät suorittamaan myös koko tutkinnon ulkomaille. Ulkomaisiin yliopistoihin ei aina ole pääsykokeita, vaan sisäänpääsyn saattaa ratkaista lukion päättötodistus, ylioppilaskirjoitukset, kielikoe ja motivaatiokirje. Suurimmassa osassa ulkomaisia yliopistoja opiskelu on maksullista. Lukuvuosimaksut vaihtelevat muutamsta tuhannesta eurosta aina huippuyliopistojen kymmeniin tuhansiin.
Maisteriopinnot ulkomailla
Alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voi lähteä opiskelemaan ainoastaan maisteritutkinnon ulkomaille. Ulkomaisten yliopistojen maisteriohjelmiin on usein mahdollista hakea myös toisen alan kanditutkinnolla. Tämä kannattaa kuitenkin varmistaa vielä suoraan oppilaitoksesta ennen hakemista.
Opintotuki ja opintolaina
Ulkomailla opiskelevien suomen kansalaisten on mahdollista hakea Kelan opintotukea sekä valtion takaamaa opintolainaa opiskelujen ajalle, mikäli tutkinto on virallisesti hyväksytty myös Suomessa. Opintotuki ja opintolaina myönnetään korotettuna ulkomailla opiskeleville.
Työllistyminen
Henkilöt, jotka suuntaavat jo opsikeluvaiheessa ulkomaille usein hakeutuvat kansainvälisiin työtehtäviin myös opintojen jälkeen. Euroopassa korkeakoulukoulutusten sisällöt on yhtenäistetty, joten muualla Euroopassa suoritettu tutkinto on täysin pätevä myös Suomessa.
Joidenkin tutkintojen kohdalla tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ammatin harjoittaminen Suomessa vaatii erityisen luvan tai täydentävän tutkinnon suorittamista. Esimerkiksi lääkärinä toiminen Suomessa edellyttää Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Jos siis haluat työskennellä opintojesi jälkeen lääkärinä Suomessa, tulee sinun hakea Suomeen palattuasi virallista toimilupaa. Myös Opetushallitus tekee päätöksiä ulkomailla suoritettujen oikeustieteellisten korkeakouluopintojen rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan oikeustieteen maisterin tutkintoon. Päätöksissä voidaan edellyttää Suomessa suoritettavia täydentäviä oikeustieteellisiä yliopisto-opintoja, joiden enimmäismäärä on 100 opintopistettä.
Lue lisää: